sunnuntai 27. elokuuta 2017

Ensimmäisen työviikon jälkeisiä kuulumisia

Eka työviikko takana! Pääsin tosiaan töihin Laatutapaamiset-nimiseen yritykseen, jossa tehdään yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa, buukkaillaan tapaamisia. Mun työpäivä on 9-15, mikä sopii Saimin koulun kanssa aika hyvin yhteen. Nyt vielä, kun ei sitä skootteria ole, mun on täytynyt viedä Saimia koululle vähän aikaisemmin niin, että ehdin itse kävellä töihin. Onneksi tällä viikolla koululla on ollut kirjasto aamulla auki, niin Saimi on viihtynyt siellä lukemassa. Yhtenä aamuna viikossa Saimilla alkaa vasta kympiltä, mutta saatiin yhden luokkakaverin perheen kanssa järjestettyä niin, että vein Saimin heille aamulla ja kävelivät sitten yhdessä koululle. Toivottavasti pystyy järjestelemään tällaisia juttuja myöhemminkin puolin ja toisin! Ja kun mulla loppuu työt jo kolmelta, pystyn itse hakemaan Saimin aina ennen neljää, ja vaikka sitten niitä kavereitakin tarvittaessa, jos ovat iltapäivähoidossa myös!

Työ alkoi mulla tosi hienosti, pääsin heti tekemään tulosta, tästä on hyvä jatkaa! Iltaisin oon kyllä ollut aina tosi tosi väsynyt... Vaikka työ on vain 6h/päivä, se on silti ihan uudenlaista verrattuna opettajan työhön. Ensinnäkin se, että istuu koko päivän koneella ja puhuu puhelimessa, on jo itsessään uutta. Toisekseen tuollainen suorittaminen ja pieni kilpailu ja jännitys on myös uutta. Tulee paljon flashbackeja siihen kesään, kun olin imurikauppiaana ovelta ovelle. Aina joka ovella sai jännittää, että pääseekö tekemään esittelyä, ja esittelyssä jännitti, saako tehtyä kauppoja. Samoja fiiliksiä on näissä puheluissakin. Luulen, että tässä on kuitenkin vielä alkujännityksestä kyse, eli ehkäpä tähänkin työhön "puutuu" ja jännitykseen tottuu, kun on hetken tehnyt.

Nautin kuitenkin siitä, että aamulla, kun on vähän viileää, voin kävellä töihin ihan rauhassa. Silloin saa vähän omaa aikaa. Kaupat alkaa availla ja ihmiset on aamulenkillä. Sitten iltapäivällä, kun lähden töistä pois, on siesta-aika. Monet kaupat on kiinni ja ihmiset yleensä istuu kahviloissa ja ravintoloissa tai on kotona päiväunilla. Silloin on päivän kuumin hetki, ja minä kävelen pari kilometriä ylämäkeen. Että sitä skootteria odotellessa! :D Sen saan kuitenkin vasta, kun olen ensin saanut työn kautta hankittua NIE-numeron poliisilaitokselta, ja sen kanssa käytyä pankissa avaamassa tilin. Sitten vasta saa ostaa menopelin, koska vakuutusten takia täytyy olla espanjalainen pankkitili.

Elokuu on ollut täällä nyt tosi kuuma. Yhtenä päivänä satoi vähän, ja tänä aamuna taas oli satanut pikkuisen! Kuulin, että ensi tiistaina olis luvassa kunnon kaatosade! Saapa nähdä. Sellaisenkin ennusteen kuulin, että syyskuusta tulisi myös tosi lämmin, koska on näin lämmin elokuu. Täällä ei siis ole syksystä vielä tietoakaan! Vähän on ikävä Puistotien puutarhaa ja hillotalkoita. Ei kuitenkaan liikaa... ;) Vadelmia on kyllä kova ikävä, kun kattelee miten paljon ne maksaa! Tämän lämmön ja auringon takiahan tänne tultiin! Itse oon huomannut sellaisia pieniä juttuja, että mun iho on paljon paremmassa kunnossa täällä. Johtuneeko D-vitamiinista, vai siitä, että juon paljon enemmän vettä ja syön enemmän hedelmiä, vai mistä, en tiedä. Kynnetkin tykkää, koska juodaan hanavettä, jossa on paljon kalkkia. Hiukset taas ei tykkää, koska uima-altaan kloorin takia ne on ihan vihreät, ja auringon takia kuivat, ja kuivuvat vielä entistä enemmän, kun pitää pestä niin paljon... En tiedä pitäiskö vaan lopettaa shampoon käyttäminen kokonaan ja vaan tehdä jotain öljyhoitoja. Ainakin täytyy ruveta etsimään sopivaa kampaajaa!

Me käydään Saimin kans kaupassa tuolla Mercadonassa. Matkan varrella nähtiin tällaista:
Saimi oli ihan järkyttynyt, niitä oli niin paljon! :D Kotona meillä oli muurahaisia myös, mutta ne me saatiin häädettyä sellaisella karkoiterasialla. Tälle valtatielle pitäis varmaan laittaa useampi rasia, jos meinais saada karkoitettua...

Eilen me oltiin koko päivä Miramarissa ostoksilla. Tarvittiin vieraspyyhkeitä ja vähän lisää kesävaatteita meille molemmille. Jos me mentäis skootterilla Miramariin, meillä menis ehkä n.10 minuuttia matkassa. Noh, eilen meillä meni yhteensä 1h 15min! Ensin käveltiin bussipysäkille, johon bussin piti tulla muutamien minuuttien odottelun jälkeen, ainakin aikataulun mukaan. On se kyllä jo aikaisemminkin huomattu, että täällä aikataulut on ihan mitä sattuu. Lopulta bussi tuli, kun oltiin odotettu n.40 minuuttia. Sitten joka pysäkillä pysähtelyiden jälkeen vihdoinkin päästiin perille!
Miramar on tosiaan sellainen valtava ostoskeskus. Pari kolme kerrosta, elokuvateatteri, Carrefour (Prisman/sittarin kaltainen marketti), valtavasti vaate- ym. pikkuliikkeitä, ruokapaikkoja, kahviloita, ja koko rakennuksen päällä yllärinä kaikenlaista aktiviteettia!

Miramariin täytyy kyllä vähän valmistautua henkisesti, ainakin näin suomalaisena. En muutenkaan ihan kauheasti tykkää isoista ostoskeskuksista, enkä harrasta shoppailua. Jos mulla on jotain tiettyjä juttuja mitä pitää ostaa, keskityn niihin, sisään, ostopäätös, ulos- taktiikalla. Miramar on kuitenkin täällä tosi suosittu hengailupaikka, ja eilenkin aivan täynnä ihmisiä, ja iltaa kohti vain lisääntyvässä määrin. Sisällä on viileää, ja paljon kivoja pysähdyspaikkoja, jos haluaa vaihtaa kuulumisia ystävien ja sukulaisten kanssa. Ja sitähän ainakin espanjalaiset tekee ja hyvin suurella volyymilla! Tuon päivän jälkeen tuntui, että korvat on olleet koetuksella.
Aktiviteetit kattokerroksessa oli vielä päivällä melko tyhjillään, kun käveltiin ja katseltiin. Tällä kertaa ei kuitenkaan jääty pomppimaan pomppulinnoihin tai ajamaan carting-radalle, koska on nyt viime aikoina tehty vaikka mitä tällaista "ekstraa". Tärkeämpää oli tällä kertaa saada käydä hoitamassa meidän täsmäostoksia. Välipalalla käytiin Dunkin Coffeessa, josta saa hauskoja donitseja. Kuvat jäi nyt ottamatta, ja jos ihan totta puhutaan, niin ei ne kyllä vedä ollenkaan vertoja Arnoldsin donitseille...


Carrefour on jännä paikka. Sen lisäksi, että sieltä löytyy valmiiksi pakattuna kaikenlaista, on myös erikseen kala-, liha- ja juustotiskit. Tuoksutkin tulee ihan eri tavalla asiakkaan nenään asti. Saimi pitelikin koko ajan nenäänsä ja oli aika kiire sieltä pois...
Itse haluaisin kyllä oppia tekemään kaikenlaista uutta sekä lihasta että kalasta. Pitää varmaan ensin mennä jollekin espanjalaiselle kokkauskurssille... Tähän mennessä on oikeastaan vaan kokkailtu ihan tuttuja perusjuttuja, lihapullia, jauhelihakastiketta ja kanafileitä. Oon aikaisemminkin ollut vähän arka laittamaan "kunnon" lihaa, koska pelkään, että pilaan sen. Kala täällä taas on niin erilaista, että pitäis vaan rohkeasti lähteä kokeilemaan ja tutustumaan. Nyt vielä tämän kuumuuden takia kuitenkin ruoka on vaan sellainen pakollinen "tankkausasia", ja enemmän tekeekin mieli vain syödä hedelmiä ja kaikkea muuta raikasta tai jotain pikkusuolaista. Onneksi oliivit on meidän molempien herkkua! Ekalla viikolla ostettu blenderikin on siis ollut jatkuvassa käytössä. :) Kaikenlaisia hedelmiä vaan sekaisin ja appelsiinimehua perään, naminami!
Miramarissa me vietettiin Saimin kanssa yhteensä melkein kuusi tuntia. Oli aika lailla uupunut olo sen jälkeen... Kavereitakin ehdittiin siellä nähdä, oltiin sovittu treffit, ja pyörittiin ostoksilla yhdessä jonkin aikaa. Sen jälkeen lähdettiin vielä yhdessä syömään ja sitten bussilla kotiin. Tänään ollaan vaan rennosti kotona ja lepäillään, ja illemmalla ajattelin lähteä taas joogailemaan. Saimi saa tulla mukaan odottelemaan kirjan kanssa, jos ei sitten itse innostu myös kokeilemaan joogaa. Ensi viikolle saadaan "hyyryläisiä"! Yksi kaveri lapsensa kanssa tarvitsee majapaikkaa, ennen kuin oma kämppä vapautuu, joten yritetään mahtua olemaan neljästään täällä meillä. Sopu sijaa antaa! :)

lauantai 19. elokuuta 2017

Biopark adventure

Before starting my new job I've been trying to enjoy my free days and do stuff that I haven't been able to do before. One thing was to try yoga and whether it could be something I could really start doing as a hobby. I found an amazing studio right in the center of Fuengirola who offer classes every day. They happened to have a lesson during the day on Thursday and Friday while Saimi was at school, so I dipped in for a try-out and fell in love immediately. I think that yoga could really be my thing, I felt so good after the lessons! I'm definitely going back and they said that they also have children on their lessons, so if Saimi wants to join me, we can go there together!


Today we had an amazing day at the local zoo, Biopark. We went there with friends who live next to us. We had such a wonderful day!! I hope that you get a glimpse of the atmosphere of the zoo from these photos and videos. The videos are just short clips, I didn't have time to edit them together. They are as much for us to remember the day as for you to see what we experienced, so I just attach them here without any fancy explanations! :)

Just chilling.
The gorillas where in the shades, enjoying their day as everyone else. Later we found out that these fellas were Ernst and Kim.
Regal. And the tail!

There are some videos of these! :)

The tiger in the photo is not dead. We saw movement. Maybe.

No animals in this picture, but I just was in awe because of the wonderful surroundings!


The green color of these snakes is just beautiful... Still, I don't know if I'd like one as a pet... They also had bats. Not my thing at all. Unfortunately I didn't get good photos of all the animals in the zoo. If you want to see them, you just have to come here and see for yourself!
This one seems to have a plan.

Lovely blue color!


On the wall.


Hippopotamuses, or hippopotami? ;)

Scary, even from behind the glass...

Where do they get the lovely color?

The gray ones have to be the babies!

There were so many different kinds of tortoise!

Huge fish!

I think that I was most impressed by the size of this python.

Loving the attitude!

This tree had weird spikes. Yikes.



After the zoo we went to an Italian restaurant and had a delicious meal. The best pizza we've eaten here!

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Back to school!

Last weekend was the last weekend of our holiday. Dinner with friends and a few rides at this funfair were our way to end the holiday and prepare for school. Saimi started her second grade on Monday! It was weird to spend a few hours on my own. We've been such a tight package with Saimi for so long, that I didn't really know what to do with all that time. So, I just sat on a bench in a park under a tree and just watched people. Luckily I got company, another mom sat down with me and we spent the two hours chatting about everything while waiting our second graders to finish their first day. It was also weird to stand outside the school gates. Usually I'm one of the "insiders", knowing about all the practical things inside the school, but now I have to get used to being "only" a parent, the same as everyone else.


I have no idea what this fish is and whether it is edible, but it looks that it would be easy to catch them!
The weather has been quite the same for these two weeks that we've been here, but we have experienced some small variations. One day it was so windy that the curtains were flying high and dropping Saimi's toys to the floor from her nightstand. She asked if we had any clothespins, and this is what she did with them. Resourceful!
Yesterday it was very cloudy and maybe a few degrees cooler than usually. After I got Saimi to school, I walked to the center. Next week I'll start working, and I really hope that there will be more of these cloudy days, so that it's a bit more comfortable to walk to work! Today I started to look for a moped. That's probably the most convenient mode of transport here, and would really ease my commuting. Luckily, it's only about 2km, so I'll just walk if necessary. Public buses are quite cheap, but from where we live, they run maybe once in an hour, and because it's the busiest time of year, the schedules seem to be quite flexible, due to the number of tourists using the buses. Nevertheless, I'm excited to start working next week! (I'll tell you more about the job afterwards.) I'm glad that we could arrange so that I only work for 6h a day, now that I haven't yet got any support system for Saimi's mornings. Parents have to take the children (under age 12) to school and pick them up, for security reasons. Still, I'm sure everything will work out, it's only been two weeks... One step at a time! :)

lauantai 12. elokuuta 2017

At the beach

We went to the beach the other evening and were surprised by the waves! Earlier that day it had been raining and it was quite a windy day. The temperature dropped to maybe 25c. It has been over 30 most days, so it was refreshing to have one "cool" day. :)
People had to rescue their towels from the sand when the water suddenly rose much higher than we expected. It was so much fun to watch children play in the waves!
Today we are going to see our friends and go to dinner together. Later we'll go to this small funfair next to the beach. I though that it would be nice to celebrate the end of the holiday by doing something fun. The school will start on Monday. Let's hope we can start waking up earlier for school from now on... Lately we have got up at nine or ten and breakfast at eleven. I'm actually really looking forward to starting a normal daily rhythm here! :)

torstai 10. elokuuta 2017

Kavereita ja yöelämää

Sunnuntaista lähtien on saatu tutustua uusiin kavereihin! Sain täällä Fuengirolassa asuvien suomalaisten lapsiperheiden yhteystietoja erään facebook-ryhmän kautta, ja tässä ihan meitä lähellä asuu montakin perhettä, joihin ollaan jo tutustuttu. Leikit ja juttelut onnistuu aika kivasti, kun on omanikäistä seuraa ja alkaa kotona kahdestaan käydä aika tylsäksi.

Näiltä uusilta tuttavilta on saatu myös kivoja vinkkejä ajanviettoon! Maanantai-iltana käytiin rantaleffassa, joka alkoi niinkin aikaisin, kuin 22.30, koska oli lasten elokuva. Lemmikkien salainen elämä, espanjankielellä ja englanninkielinen tekstitys. Hyvin pysyttiin kuitenkin mukana, koska oltiin nähty elokuva jo aikaisemmin moneen kertaan. Ehkä itse elokuvaa tärkeämpi juttu olikin koko se kokemus, kun katsottiin leffaa hiekkarannalla pyyhkeiden päällä istuen, varmaankin tuhannen ihmisen keskellä täydenkuun valossa. Sitten vielä käveltiin kotiin ja mietittiin, että onkohan koskaan valvottu näin myöhään. Nukkumaan Saimi pääsi vasta puoli yhden maissa.






Eilenkin löytyi tosi kivaa seuraa, ja hupsista vaan, aikahan kului niin, että uimaan päästiin vasta ehkä puoli kymmeneltä illalla! Onhan se tavallaan kiva, kun ei ole enää pelkoa siitä, että iho palaa paahtavassa auringonpaisteessa. Monet paikalliset, tai ehkäpä täällä lomailevat muut espanjalaiset, viettävät iltamyöhään aikaa rannalla. Kitarankin joku oli tuonut, eikä niitä paria biisiä pääse pakoon edes hiekkarannalla. Arvaatte varmaan mitkä kaksi biisiä soi koko ajan? (lue tekstin alta...) Jäätelö on täällä melko halpaa, ainakin verrattuna suomen hintoihin, ja toimii ihan hyvänä iltapalana, ainakin nyt kun on vielä loma.






Löysin tuosta läheltä kioskin, jossa oli käytettyjen kirjojen kaappi. Eurolla saa luettavaa, ja vielä englanninkielistä, jota mieluummin luenkin. Löysin kirjan, joka kertoo yksinhuoltajaäidistä ja tämän pienestä pojasta. He jättävät tutut ympyrät, ostavat matkailuauton ja lähtevät seikkailulle vuodeksi. Jotenkin kolahti. Siinä äiti miettii, että pystyy olemaan lapselleen enemmän läsnä, kun ovat kahdestaan. Näinhän se on. Läsnäoloa, mutta myös välillä raastavaa sellaista. Vaikka mulla onkin ehkä maailman helpoin lapsi, välillä tuntuu siltä, että aika kivaa, kun koulu alkaa, niin saadaan molemmat hengähdystaukoa toisistamme. Sitten mullakin on enemmän aikaa käydä hoitamassa asioita ihan itsekseni. Esim. käydä työhaastattelussa. Monet on kyselleet työtilanteesta. Vielä ei ole mitään, mutta ei tarvitsekaan olla! Alunperinkin ajattelin, että elokuun ajan olen Saimin kanssa ja saadaan koulu hyvin alkuun ihan rauhassa, niin että mulla olis mahdollisimman vähän mitään muita aikatauluja. Pikkuhiljaa olen kuitenkin heitellyt verkkoja vesille, eiköhän sieltä jotain työmahdollisuuksia tule, kun on tullakseen!

(Hiekkarannan kitaristin bravuurit olivat tietenkin despacito ja subeme la radio.)

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Kaikenlaista pientä jännää

Vasta vajaa viikko ollaan nautittu Espanjan lämmöstä, mutta kaikenlaista pientä on jo ehditty puuhailla ja ihmetellä.

Saimia mietitytti tosiaan se, että löytyykö täältä mitään sellaista ruokaa, mistä hänkin pitää. Saimihan on siitä helppo, että lemppariruuat hänellä on maksalaatikko, pinaattilätyt, hernekeitto, tonnikalapasta ja lohi. Noh, suurin osa näistä on aika suomalaista, eikä ihan heti ole täällä vastaan tullut maksalaatikkoa... Hernekeittoa löydettiin tuosta lähikaupasta, siis ihan sitä suomalaista, mutta hintaa oli vähän enemmän kuin Suomessa. Muitakin Suomi-tuotteita täältä löytyy, ja meidän kaappiin haettiin jo pari tuttua tuotetta.
Lähikaupassa on kyllä pieni lihatiski, mutta ei mitään kalaa. Pakattuja lihoja en ole löytänyt näistä parista pienestä lähikaupasta, siis jos nakkeja ei lasketa. Isoon markettiin on matkaa 2-3km. Sinne kävelee aika kivasti alamäkeen, mutta kotimatka kauppakassien kanssa saattaisi sitten olla vähän erilainen. Pitää varmaan tilata taksi joskus, ja lähteä isommasti kauppaan sen avulla. Skootterin hankintaa olen ajatellut alusta asti, mutta hieman vielä epäilyttää tämä hurja liikenne. Jos kesäkuun tutkimusreissullani ymmärsin oikein, täällä saa ajaa kevytmoottoripyörää, jos on ollut ajokortti kolme vuotta. Erillistä moottoripyöräkorttia ei siis tarvitse olla. Pienemmällä menopelillä täällä ei edes pärjäisi, koska liikenteessä täytyy päästä kulkemaan nopeasti autojen seassa, ja tehoja täytyy riittää myös ylämäkiin. Skootteri olisi se kätevin kulkuneuvo täällä, joten ehkäpä vielä sellainen jostain löytyy, vaikkapa myöhemmin syksyllä, kun liikennettäkin on taas hieman vähemmän.

Jauhoja ja sokereita oon myös tutkiskellut kaupoissa, koska tykätään leipoa. Jauhoja löytyy jännästi eri tarkoituksiin. Ostin kahta erilaista, yhdessä on leivinjauhe mukana, toisessa taas ei. Kyllä leivinjauhetta löytyy erikseenkin, joten itseäni hieman ihmetyttää, miksi pitää pakata erikseen valmista sekoitusta. Fariinisokeria en ole vielä löytänyt, mutta ehkä se johtuu noiden pienien lähikauppojen suppeista valikoimista. Sähkövatkain pitäisi varmaan myös etsiä jostain, ja kakku- tai muffinivuoka.
Keksejä onneksi pystyi tekemään myös ilman sähkövatkainta. Ihan hyvin sopi se valmis jauho-leivinjauhe-sekoite ainakin tuohon peanut butter cookie-reseptiin, ja ruskea sokeri korvasi tällä kertaa fariinisokerin.






Eilen käveltiin keskustaan ja vietettiin kaupunkipäivää. Rantaakin käytiin katselemassa. Etsittiin Saimille paremmat kengät koulun aloitukseen. Hakusessa oli sandaalit, joissa olisi paksu pohja ja pehmeät remmit. Kuudennesta kaupasta löytyi! 8€ maksoivat, toivottavasti kestävät ainakin jonkin aikaa. Yhden rihkamakaupan myyjä muistutteli minua ystävällisesti siitä, että kannattaa pitää omia laukkuja tarkasti silmällä. Kaksi samaan aikaan katselukierroksella ollutta naista olivat kuulemma yrittäneet availla pientä käsilaukkupussukkaani, joka oli minulla muka tiiviisti vartaloa vasten. Eivät kuitenkaan olleet saaneet sen metallista nipsua avattua. Itse en tätä tapahtumaa huomannut ollenkaan! Myyjä oli kuulemma katsellut heitä tarkalla silmällä ja kehottanut poistumaan.





Meidän pihan altaan jakavat kaikki sitä ympäröivät kolmen talon asukkaat, joten se on aika suosittu paikka ja kovassa käytössä. Nyt on kuumin kuukausi ja espanjalaisten lomakuukausi. Eniten tuolla altaalla kuulee espanjaa, ja yhden keskustelun minäkin jo kävin espanjaksi yhden perheen äidin ja isoäidin kanssa! Saimin on tietenkin vaikea päästä lasten juttuihin mukaan, kun kielimuuri on suuri. Yksi ranskalainen perhekin on, ja suomalaisia tavattiin myös. Kulttuurieroja näkee hauskasti, vaikka mitään yleistyksiä en haluakaan lähteä tekemään. Eilen seurattiin ison espanjalaisen perheen lomajuttuja, ensin riehakkaina altaassa ja illemmalla pallopelejä tuossa nurmialueella. En tiedä olisiko suomalaisesta perheestä lähtenyt yhtä paljon ääntä.





Yhdestä facebook-ryhmästä luin, että eilen illalla olisi ollut joku juhla keskustassa, elävää musiikkia siellä täällä ja kaupat auki myöhäiselle asti. Meidän päivärytmi vaan on vielä sellainen, että väsy tulee aikaisin, koska ei olla vietetty siestaa nukkumalla, vaan vain sisällä lepäilemällä. Ehkä myöhemmin osataan nauttia myös ilta- ja yöajasta lähtemällä katselemaan tapahtumia tai viettämällä sosiaalista elämää, kun löydetään kavereita. Vastapäisen talon katollakin tapahtui jotain, ehkä sielläkin juhlittiin.



Parvekkeella on iltaisin kiva käydä nuuskimassa erilaista tuoksua, minkä jokainen, joka on ollut lämpimissä maissa, tunnistaa varmasti. Se on jonkinlainen sekoitus hiekkaa ja lämpöä, tai jotain muuta mitä en osaa erottaa.

The last day of the year

31 st of July This is the last day of my leap year. Tomorrow I'll officially continue working in Pihtipudas high school, e...