Experiencing Fuengirola and nearby places

I don't no where to start... These past two weeks have been full of amazing things! We've seen so much and there are so many photos that I don't even no how to arrange them into a logical stream. First of all, I had my special someone here for a two week holiday, and it was wonderful! So many things are easier when there are two adults taking care of everything. Secondly, I bought a moped, which was also easier with a person who knows a bit more about those things than I do... Thank you, Toni <3 Now it will be so much easier to go on picnics around the nearby hills and we'll see so much more! Just imagine the two of us, me and Saimi, driving around on our red Yamaha, having all these adventures together! We are so lucky! :)

On the first weekend of Toni's holiday we went to a restaurant called Tipitapa. I forgot to take photos of the tapas we had, but they were so delicious that I think I was more into eating than paying attention to anything else. At least I remembered to take a few photos of the desserts, which were as delicious as the tapas. Tiramisu for me, ice cream for Saimi, crema catalana for Toni.
Three nights a week they have these talented flamenco dancers there to perform, and we were thoroughly entertained! The restaurant wasn't too expensive, the food was great and the performance cost only 5€/person, so I would gladly recommend this place! You just have to reserve a table beforehand.

On that same day, in the morning, Saimi had a school trip to a park called Parque de la bateria in Montemar Alta. It is a short train ride away from Fuengirola. By the way, public transport is quite cheap here, one way ticket is only a bit over 2€ by train, and the bus fair is just 1,15€. In the park the teachers took the children to play together and do some group activities, and during that time me and Toni had time to walk around the park and also see the beach of Montemar Alta. Here are some photos we took there, the park is totally worth seeing! 

Zumo de naranja, ñam ñam!

I've been trying to capture the small things here, and I wish that sometimes I could bottle some scents from the flowers they have here. Just look at these!

We walk under this tree every day. These flowers look like little bells.

A bit icky, but also beautiful!

 Last weekend our local area had a small celebration and we went to see what was going on. They organized some dance performances, music, street food, stand up, and other entertainment for the people, and children had some special fun as well, I heard that there was a foam party one night!

We missed the foam party because we went to see a medieval market place on top of a castle hill in the centre of Fuengirola. Unfortunately I don't have any photos from there, but to be honest, I didn't really think that the medieval thing was very well arranged. We only walked around for a while and came to the conclusion that we'd rather just go home than spend any more time in that crowd. It seemed that people just went there to buy overpriced stuff, eat some overpriced food and drink some overpriced sangria.

One day we went to Miramar shopping mall again, and this time there was a man selling caps. Saimi already had one that has her name on it, which I bought for her in Mallorca last year. It is so convenient! People learn her name very quickly and it's easy to tell apart from all the other caps in the school. However, we had noticed that it would soon be time to at least wash it, which could damage the cap, or just get rid of it. And then we saw this man in Miramar, and were able to buy a new one!! :)





We also went by Dunkin Coffee, where we ate some donuts the last time we were there with our friends. This time we only took this photo!

In the area we live in there are a few schools. This school yard looks nice, but I was left wondering if these paintings would be as good looking in Finland after a few years of snow and ice on top of them. Plus, I wonder if the students really are happy and motivated just with these pictures, without any swings etc. Or don't they have time between lessons to go out and really get the extra energy out as well? But, I have also noticed that no one uses the playgrounds here until quite late in the evening, and it makes sense. All the swings and slides are dangerous, because they are burning hot during the day! Maybe that is the reason they don't have them on the school yard either.

Oh, and can you remember my outburst with recycling? Well, I found this! Here they have these containers where people can deposit their used cooking oil! I don't think I've seen these in Finland.

On the second weekend of Toni's holiday we decided to make a day trip to Benalmádena. We took a bus from the train station and found our way to Mariposa Park. It was just lovely!! The first thing that happened there was me getting a new friend. We spent about two hours just marvelling all these beautiful flowers and butterflies. They also had some fish, birds and a few animals there as well. I hope these photos will give you a glimpse of what we saw!

Just look at these colours!! Can you see the butterflies in these two pictures? :)

The moth on the left is the biggest in the world. About 30cm wide...

Some of the flowers were just weird...

The blue butterflies were my favourite. There were so many of them and they were so pretty, flying around and trying to find a mate. It looked like dancing.

This fella was just taking his time, crossing the pathway. He left funny footprints. :)


Up on the balcony we found this interesting lizard guy, who shook his head and walked around, puffing his cheeks and making weird noises. Either he was telling us not to come any closer, or he found one of us very attractive and was trying to get their attention.

Oh, and next to Benalmádena train station there were these nice looking trees. They look like little bonzai trees in their colourful plant pots, but they were actual size trees.










After Mariposa Park we hopped on a bus again and rode to Mijas pueblo. It is a charming little village just above Fuengirola. If you ever visit Fuengirola and start wondering where all the Asian tourists are, I can let you know that you can find all of them in Mijas. The bus took us there by a very exciting road beside the hillside, a very narrow and curvy road, to be exact. We had a nice (and a bit overpriced) meal there and walked along these picturesque streets, enjoying the atmosphere and the most delicious ice cream we've had here so far.

You can also take a ride on a horse carriage in Mijas. If you are the one sitting on the carriage, you don't have to be afraid of getting hit by them and trying to squeeze yourself into the doorways to get out of the way...

The last evening before Toni had to leave for Finland again, we did something that I'd been planning for a long time. We went to IKEA! :) I needed to buy new pillows and a couple of mats and some towels, so we hopped on the train and stopped at Plaza Mayor. We also got some rye knack bread and Marabou chocolate... :) I don't miss much, but rye bread is one of the things I AM missing from Finland, actually. Salmiakki is another. So, people who are reading my blog, if you really want to surprise us, you can send us some! ;) (We also could buy some from the Finnish stores here, but they usually have quite ridiculous prices for stuff that are imported here from Finland...) 

Now Toni is back in Finland, and me and Saimi are again back to our daily rhythm, just the two of us. Well, a bit new rhythm, thanks to the new Yamaha D'elight we have now. ;) Today after school we had a quick snack and headed for Miramar again, this time it took us about 15 minutes to get there. (Can you remember the bus ride we took one time, 1 hour 15 minutes...??) It was so nice to drive through the centre, absorbing the busy atmosphere and different stores, restaurants, parks, buildings, sights and people around us! In Miramar we found what we were looking for and drove back, just as quickly and nicely! Next Saturday we will make a trip to Mijas again. Maybe next time I will post some photos from our scooter adventures! :)

Arkielämää

Me ollaan oltu täällä jo yli kuukausi! Arki on tavallaan jo alkanut, Saimi koulussa ja minä töissä. Hieman on ollut selälle totuttelemista, kun pitää istua koko päivä. Tauoilla yritänkin sitten olla seisaallaan ja liikkeessä. Vähän niinkuin olis kielistudiossa koko päivän, kuulokkeet korvilla. Tulee kyllä kaikenmaailman vaihteiden odotusmusiikit ja nauhoitteet tutuksi... Mutta onnistumisia on ollut edelleen ja tuntuu, että ihan hyvää tulosta teen, vaikka vasta pari viikkoa oonkin ollut töissä. Eikä tartte tuoda töitä kotiin! :) Tällainen vaihtelu oli yksi syy tälle koko vuodelle, joten otan kaiken uuden ilolla vastaan!


Saimilla on mennyt koulussa hyvin. Espanjan opiskelutkin on alkaneet, ja nyt ovat käyneet läpi numeroita, joitain tervehdyksiä, itsensä esittelyä ja oman iän sanomista ja sen kysymistä. Tosi ihanaa nähdä, että Saimikin tykkää oppia kieliä! Itse yritän päästä myös jollekin espanjantunnille, kunhan täällä alkaa varsinainen lukuvuosi. Espanjalaiset on vielä lomalla ja suurin osa kouluista alkaa vasta ensi viikolla. Harrastustoiminta tietenkin sitten vasta pari viikkoa sen jälkeen.

Eilen käytiin yhdessä joogassa! Saimikin siis osallistui, pienen alkupainostuksen jälkeen. :) Tunnin jälkeen se vain totesi, että "tullaanhan uudestaankin?!" Ja tietenkin mennään!! Ihanaa, jos löydettiin yhteinen äiti-tytär-harrastus! Muistan itse, miten kivaa oli lähteä äitin kanssa aina kahdestaan öljyvärimaalauskurssille. Käytiin monta vuotta.

Saimin partioharrastus ei välttämättä keskeydykään tänä vuonna, niinkuin pelättiin! Täällä toimii Lumipartio (juu kyllä, lumi), ja sinne kai mahtuu vielä Saimi-sudenpentukin mukaan! Ainakin itse ilmoitti, että jos vain pääsee mukaan, niin haluaa mennä. Kung-fu olis kans kuulemma toivelistalla... Täytyy varmaan alkaa etsiä, jos täällä voisi sellaistakin harrastaa...

Arkeen kuuluu myös siivoaminen. Eilen siivottiin pari tuntia ja saatiin taas koti siistiksi. Roskien kanssa yritän opetella sietämään sitä, että täällä ei kierrätetä. Se on raivostuttavaa! Tuossa talon edessä on maahan upotettuja säiliöitä ja ihan sellaisia isoja muovisäiliöitä, ja niissä yrittää lukea, mitä mihinkin laitetaan. Pari on omistettu biojätteille erikseen.
Kaupasta yritin etsiä biojätepusseja. EIOLE! Löysin kyllä pusseja, joissa luki, että ne on erikseen suunniteltu biojätteille, mutta EIVÄT KOMPOSTOIDU. Että silleen. Mikä järki? Pitäisi siis laittaa kotona biot sinne pussiin, ja sitten vain tyhjentää se sinne onkaloon, jolloin on tietenkin se riski, että puolet jätteistä lentää kolosta ulkopuolelle... Eikä täällä ihmiset edes tee niin, vaan laittavat sinne biojätekuiluun IHAN KAIKKEA muovipulloista tölkkeihin...

Lasit ja pahvit nyt sentään näyttäis menevän omiin koloihinsa ihan oikein. Niin, ja pullonpalautustahan täällä ei ole missään, vaan kaikki tölkit ja pullot menee ihan vaan roskiin. Sekin tuntuu niin väärältä... :/ Juu ja sitten kun ne roskapaikat on niin täynnä, että kansi jää auki, kun sinne on tungettu sekaisin mitä sattuu, käy näin:

Koska pakkohan ne roskat on johonkin saada, niin laitetaanpa ne tähän maahan! Voisin kuvitella, että roskatkin veisi hieman vähemmän tilaa, jos ne oikeasti lajittelisi ja kierrättäisi oikeisiin paikkoihin. Jos joku Suomessa harmittelee sitä "vaivaa", mikä täytyy nähdä roskien kierrättämisestä, niin voin kertoa, että mieluummin sitä näkee vähän vaivaa kuin tällaista sotkua.

Kivojakin juttuja on nähty. Esimerkiksi kaunis kissa! :)

Hän oli yhtenä iltana matkan varrella tuossa lähistöllä hengailemassa, ja kun tervehdittiin ("mau"), niin hän sitten alkoi jutella kaikenlaista. Kovasti oli asiaa. Tosi kauniin värinen, sinisilmäinen kisu! Yksi toinenkin perhe sitä pysähtyi jututtamaan. :)

Meidän Serrakoiraa on kyllä jo kova ikävä. Onneksi sillä on siellä Suomessa hyvä paikka ja paljon hoitajia <3

Täällä on ihmisillä myös paljon koiria, ja niitä näkee aamuisin, kun mennään kouluun ja töihin, ja sitten tietenkin vasta illemmalla, kun on viileämpää. Päivällä helteessä ei kyllä kannata lähteä koiraa lenkittämään. Muutenkin on jo huomannut, että täällä on enemmän niitä ihan pienempiä rotuja, jotka varmaan kestää sitä lämpöäkin eri tavalla. Koirankakkaongelma täällä on kuitenkin ihan samanlainen kuin Suomessa... Ei tunnu omistajia vaivaavan, vaikka oma koira jättäisi pökäleensä keskelle jalkakäytävää. Täällä ei niitä tienvierus-ojia tai pieniä metsäplänttejä ole lenkkireittien varrella, niinkuin oli Pihtiputaalla...

Saimillakin on joitain eläinkokemuksia. Yksi luokkakaveri oli kuulemma tuonut kouluun penaalissa gekon. Se oli sitten kuulemma pitänyt vapauttaa johonkin pusikkoon. Enpä monesti ole Suomessa kuullut, että jollain olisi ollut gekko mukana penaalissa... :D

Kodin eläinongelmasta, eli muurahaisista, me päästiin sitten nähtävästi aika helpolla eroon. Muita pikkuöttiäisiä täällä on ollut myös. Ensimmäiset hyttysenpistot saatiin ja apteekista löytyi hydrokortisonia. Sokeritoukkia nähtiin siivouksen yhteydessä pari, toivottavasti eivät pääse lisääntymään. Kaikki keittiön kaappien ruoka-aineet oon jo laittanut aikaisemmin muovipusseihin säilöön, ettei sinne pääse turhan helposti mitään ylimääräistä eliöitä... Vielä nyt, kun on kuumaa, ei varmaan liikaa tarvitse huolehtia ötököistä, mutta katsotaan, mitä kaikkea viileämmät syyskelit tuo mukanaan.

Tänään täällä oli tosiaan tämän verran lämpöä. :) Kohta pitäisi vielä jaksaa lähteä käymään kauppareissulla. Ollaan tahallaan lykätty sitä iltaan, että vähän viilenisi. En kuitenkaan valita, ihanaahan tämä lämpö ja aurinko on! Koulupäivien jälkeen on usein menty vielä altaalle, kun se on kerran auki syyskuun. Toivottavasti päästään sitten vielä lokakuussa jonkun kaverin luokse uimaan, kun oman pihan allas suljetaan... ;)

Tänäänkin käytiin uimassa. Saimi hyppii jo syvässä päässä pommeja ja sukeltelee pohjaan asti. Kuukaudessa ehtii oppia paljon! Varsinkin, kun aloitettiin siitä, että ostettiin kellukkeet...

Tuolla altaan reunalla aika aina jotenkin pysähtyy. Itse luen kirjaa, pelaan pasianssia tai teen sudokuja, tai vaan ihan olen ajatusteni kanssa. Tännehän kyllä saa soitellakin, tietääkseni joka operaattorilta ihan samaan hintaan, kuin Suomenkin sisällä. Että vink vink, jos joku haluaa kuulla kuulumisia ihan livenä... ;)

Rakkaita ihmisiä on kyllä jo vähän ikävä. Työkavereita ja ystäviä ja sukulaisia. Vaikka some auttaa toki pitämään yhteyttä, niin kyllähän se aito kontakti tuntuu kivalta. Täällä on kyllä saatu myös jo kavereita ja mulla on kivoja työkavereita myös! Ja onneksi huomenna saan yhden rakkaan ihmisen tänne kahdeksi viikoksi kylään... <3

Ensimmäisen työviikon jälkeisiä kuulumisia

Eka työviikko takana! Pääsin tosiaan töihin Laatutapaamiset-nimiseen yritykseen, jossa tehdään yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa, buukkaillaan tapaamisia. Mun työpäivä on 9-15, mikä sopii Saimin koulun kanssa aika hyvin yhteen. Nyt vielä, kun ei sitä skootteria ole, mun on täytynyt viedä Saimia koululle vähän aikaisemmin niin, että ehdin itse kävellä töihin. Onneksi tällä viikolla koululla on ollut kirjasto aamulla auki, niin Saimi on viihtynyt siellä lukemassa. Yhtenä aamuna viikossa Saimilla alkaa vasta kympiltä, mutta saatiin yhden luokkakaverin perheen kanssa järjestettyä niin, että vein Saimin heille aamulla ja kävelivät sitten yhdessä koululle. Toivottavasti pystyy järjestelemään tällaisia juttuja myöhemminkin puolin ja toisin! Ja kun mulla loppuu työt jo kolmelta, pystyn itse hakemaan Saimin aina ennen neljää, ja vaikka sitten niitä kavereitakin tarvittaessa, jos ovat iltapäivähoidossa myös!

Työ alkoi mulla tosi hienosti, pääsin heti tekemään tulosta, tästä on hyvä jatkaa! Iltaisin oon kyllä ollut aina tosi tosi väsynyt... Vaikka työ on vain 6h/päivä, se on silti ihan uudenlaista verrattuna opettajan työhön. Ensinnäkin se, että istuu koko päivän koneella ja puhuu puhelimessa, on jo itsessään uutta. Toisekseen tuollainen suorittaminen ja pieni kilpailu ja jännitys on myös uutta. Tulee paljon flashbackeja siihen kesään, kun olin imurikauppiaana ovelta ovelle. Aina joka ovella sai jännittää, että pääseekö tekemään esittelyä, ja esittelyssä jännitti, saako tehtyä kauppoja. Samoja fiiliksiä on näissä puheluissakin. Luulen, että tässä on kuitenkin vielä alkujännityksestä kyse, eli ehkäpä tähänkin työhön "puutuu" ja jännitykseen tottuu, kun on hetken tehnyt.

Nautin kuitenkin siitä, että aamulla, kun on vähän viileää, voin kävellä töihin ihan rauhassa. Silloin saa vähän omaa aikaa. Kaupat alkaa availla ja ihmiset on aamulenkillä. Sitten iltapäivällä, kun lähden töistä pois, on siesta-aika. Monet kaupat on kiinni ja ihmiset yleensä istuu kahviloissa ja ravintoloissa tai on kotona päiväunilla. Silloin on päivän kuumin hetki, ja minä kävelen pari kilometriä ylämäkeen. Että sitä skootteria odotellessa! :D Sen saan kuitenkin vasta, kun olen ensin saanut työn kautta hankittua NIE-numeron poliisilaitokselta, ja sen kanssa käytyä pankissa avaamassa tilin. Sitten vasta saa ostaa menopelin, koska vakuutusten takia täytyy olla espanjalainen pankkitili.

Elokuu on ollut täällä nyt tosi kuuma. Yhtenä päivänä satoi vähän, ja tänä aamuna taas oli satanut pikkuisen! Kuulin, että ensi tiistaina olis luvassa kunnon kaatosade! Saapa nähdä. Sellaisenkin ennusteen kuulin, että syyskuusta tulisi myös tosi lämmin, koska on näin lämmin elokuu. Täällä ei siis ole syksystä vielä tietoakaan! Vähän on ikävä Puistotien puutarhaa ja hillotalkoita. Ei kuitenkaan liikaa... ;) Vadelmia on kyllä kova ikävä, kun kattelee miten paljon ne maksaa! Tämän lämmön ja auringon takiahan tänne tultiin! Itse oon huomannut sellaisia pieniä juttuja, että mun iho on paljon paremmassa kunnossa täällä. Johtuneeko D-vitamiinista, vai siitä, että juon paljon enemmän vettä ja syön enemmän hedelmiä, vai mistä, en tiedä. Kynnetkin tykkää, koska juodaan hanavettä, jossa on paljon kalkkia. Hiukset taas ei tykkää, koska uima-altaan kloorin takia ne on ihan vihreät, ja auringon takia kuivat, ja kuivuvat vielä entistä enemmän, kun pitää pestä niin paljon... En tiedä pitäiskö vaan lopettaa shampoon käyttäminen kokonaan ja vaan tehdä jotain öljyhoitoja. Ainakin täytyy ruveta etsimään sopivaa kampaajaa!

Me käydään Saimin kans kaupassa tuolla Mercadonassa. Matkan varrella nähtiin tällaista:

Saimi oli ihan järkyttynyt, niitä oli niin paljon! :D Kotona meillä oli muurahaisia myös, mutta ne me saatiin häädettyä sellaisella karkoiterasialla. Tälle valtatielle pitäis varmaan laittaa useampi rasia, jos meinais saada karkoitettua...

Eilen me oltiin koko päivä Miramarissa ostoksilla. Tarvittiin vieraspyyhkeitä ja vähän lisää kesävaatteita meille molemmille. Jos me mentäis skootterilla Miramariin, meillä menis ehkä n.10 minuuttia matkassa. Noh, eilen meillä meni yhteensä 1h 15min! Ensin käveltiin bussipysäkille, johon bussin piti tulla muutamien minuuttien odottelun jälkeen, ainakin aikataulun mukaan. On se kyllä jo aikaisemminkin huomattu, että täällä aikataulut on ihan mitä sattuu. Lopulta bussi tuli, kun oltiin odotettu n.40 minuuttia. Sitten joka pysäkillä pysähtelyiden jälkeen vihdoinkin päästiin perille!
Miramar on tosiaan sellainen valtava ostoskeskus. Pari kolme kerrosta, elokuvateatteri, Carrefour (Prisman/sittarin kaltainen marketti), valtavasti vaate- ym. pikkuliikkeitä, ruokapaikkoja, kahviloita, ja koko rakennuksen päällä yllärinä kaikenlaista aktiviteettia!

Miramariin täytyy kyllä vähän valmistautua henkisesti, ainakin näin suomalaisena. En muutenkaan ihan kauheasti tykkää isoista ostoskeskuksista, enkä harrasta shoppailua. Jos mulla on jotain tiettyjä juttuja mitä pitää ostaa, keskityn niihin, sisään, ostopäätös, ulos- taktiikalla. Miramar on kuitenkin täällä tosi suosittu hengailupaikka, ja eilenkin aivan täynnä ihmisiä, ja iltaa kohti vain lisääntyvässä määrin. Sisällä on viileää, ja paljon kivoja pysähdyspaikkoja, jos haluaa vaihtaa kuulumisia ystävien ja sukulaisten kanssa. Ja sitähän ainakin espanjalaiset tekee ja hyvin suurella volyymilla! Tuon päivän jälkeen tuntui, että korvat on olleet koetuksella.

Aktiviteetit kattokerroksessa oli vielä päivällä melko tyhjillään, kun käveltiin ja katseltiin. Tällä kertaa ei kuitenkaan jääty pomppimaan pomppulinnoihin tai ajamaan carting-radalle, koska on nyt viime aikoina tehty vaikka mitä tällaista "ekstraa". Tärkeämpää oli tällä kertaa saada käydä hoitamassa meidän täsmäostoksia. Välipalalla käytiin Dunkin Coffeessa, josta saa hauskoja donitseja. Kuvat jäi nyt ottamatta, ja jos ihan totta puhutaan, niin ei ne kyllä vedä ollenkaan vertoja Arnoldsin donitseille...

Carrefour on jännä paikka. Sen lisäksi, että sieltä löytyy valmiiksi pakattuna kaikenlaista, on myös erikseen kala-, liha- ja juustotiskit. Tuoksutkin tulee ihan eri tavalla asiakkaan nenään asti. Saimi pitelikin koko ajan nenäänsä ja oli aika kiire sieltä pois...

Itse haluaisin kyllä oppia tekemään kaikenlaista uutta sekä lihasta että kalasta. Pitää varmaan ensin mennä jollekin espanjalaiselle kokkauskurssille... Tähän mennessä on oikeastaan vaan kokkailtu ihan tuttuja perusjuttuja, lihapullia, jauhelihakastiketta ja kanafileitä. Oon aikaisemminkin ollut vähän arka laittamaan "kunnon" lihaa, koska pelkään, että pilaan sen. Kala täällä taas on niin erilaista, että pitäis vaan rohkeasti lähteä kokeilemaan ja tutustumaan. Nyt vielä tämän kuumuuden takia kuitenkin ruoka on vaan sellainen pakollinen "tankkausasia", ja enemmän tekeekin mieli vain syödä hedelmiä ja kaikkea muuta raikasta tai jotain pikkusuolaista. Onneksi oliivit on meidän molempien herkkua! Ekalla viikolla ostettu blenderikin on siis ollut jatkuvassa käytössä. :) Kaikenlaisia hedelmiä vaan sekaisin ja appelsiinimehua perään, naminami!

Miramarissa me vietettiin Saimin kanssa yhteensä melkein kuusi tuntia. Oli aika lailla uupunut olo sen jälkeen... Kavereitakin ehdittiin siellä nähdä, oltiin sovittu treffit, ja pyörittiin ostoksilla yhdessä jonkin aikaa. Sen jälkeen lähdettiin vielä yhdessä syömään ja sitten bussilla kotiin. Tänään ollaan vaan rennosti kotona ja lepäillään, ja illemmalla ajattelin lähteä taas joogailemaan. Saimi saa tulla mukaan odottelemaan kirjan kanssa, jos ei sitten itse innostu myös kokeilemaan joogaa. Ensi viikolle saadaan "hyyryläisiä"! Yksi kaveri lapsensa kanssa tarvitsee majapaikkaa, ennen kuin oma kämppä vapautuu, joten yritetään mahtua olemaan neljästään täällä meillä. Sopu sijaa antaa! :)